Digiteologi

Blogi

  • Avustinko rikoksessa?

    [Julkaistu aiemmin marraskuussa 2019..]

    Perjantai-ilta noin vuosi sitten katson YLEn Sannikka&Ukkolan keskustelua. Toimittaja inttää haastateltavalta kiusallisen monta kertaa: ”Onko mies perheen pää?” Haastateltava vastaa rauhallisesti ja puhuu jotain astioiden tiskaamisesta, perheen isän perusarjesta. Keskustelu siirtyy takahuoneeseen. Lapsiasiainvaltuutettu esittää tuohtuneen ylimielisenä näkemyksensä julkaisun vaarallisuudesta ja myöhemmin hän puhuu ihmisoikeusloukkauksesta blogissaan, joka vastasi Soili Haverisen avoimeen kirjeeseen (linkit alla).

    http://blogi.lapsiasia.fi/2018/12/vastaus-avoimeen-kirjeeseen-11102018.html?m=1

    Avoin kirje lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle

    https://sti.fi/index.php/blogi/794-rikotaanko-kutsuvat-sitae-rakkaudeksi-kirjassa-lakia

    STI:n pääsihteeri Jari Rankinen liittyi vielä omassa blogissaan keskusteluun lapsiasiainvaltuutetun viitattua lain noudattamiseen tavalla, joka viittaisi siihen, että lakia olisi rikottu. Tämän syksyn tapahtumien perusteella hänen kysymys lain rikkomisesta on tullut yhä ajankohtaisemmaksi.

    Muistatko vielä mistä oli kyse? Kyse oli 22 kristillisen järjestön ja kirkon julkaisemasta kristillistä ihmiskuvaa ja seksuaalisuutta käsittelevästä Kutsuvat sitä rakkaudeksi -kirjasesta.

    Mitä sitten ajattelin tuota perjantai-iltaista keskustelua katsoessa? Tämä julkaisu on saatava vapaaseen jakeluun netin kautta pikimmiten. YLE on tarjonnut ilmaista mainosaikaa parhaaseen katseluaikaan julkaisulle. Se pitää osata hyödyntää.

    Näin se sitten meni. Lähetin ohjelman jälkeen Facebookin kautta viestiä ja kyselin julkaisuaikomuksista. Keskustelu johti kysymykseen: Miten kirja saataisiin nettikirjaksi nopeasti kaikkien luettavaksi? Lupasin auttaa. Viikonlopun aikana tutustuin Amazon S3-palveluun, jolla voi jakaa tiedostoja ja sitten vain kirja jakeluun. No, ei ihan. Ensimmäinen PDF-tiedosto oli reilut 70 megaa, ehdottomasti liian paljon kirjan sulavaan selaamiseen esimerkiksi kännykällä. Haasteena oli julkaisun rikas graafinen ulkoasu. Julkaisusta oli pakatumpi noin 8 megan tiedosto, siedettävän rajoissa. Teknisesti kaikki oli valmista.

    Taustalla vielä kirjan kustantaja ja yhteistyötahot sopivat nettijulkaisemisesta. 13.11.2018 Sley julkaisi tiedotteen (huom. ei enää saatavilla) nettijulkaisusta. Lataisikohan sitä kukaan? Julkaisun jälkeen mielenkiintoni kiinnittyi siihen, miten kirjasta ladattaisiin. Amazon S3:ssa pystyy seuraamaan tiedoston latauspyyntöjen määrää ja se kehittyi suoraan sanottuna räjähdysmäisesti: viikon aikana latauksia kertyi yli 10000!  Alla oleva kuvaaja kuvaa latausmääriä 12 tunnin jaksoissa.

    Kiitos YLE, kiitos lapsiasiainvaltuutettu! Mikään kristillinen kirja ei liene saavuttaneen tällaisia lukemia hetkeen. Toivottavasti jokainen lataaja luki kirjan kokonaan. Piispakunnasta Mikkelin hiippakunnan Häkkinen taisi olla ainoa, joka antoi tukensa Kutsuvat sitä rakkaudeksi -kirjaselle.

    Mielessäni on pyörinyt Johannes Koskenniemen ansiokas artikkeli Lutherista ja kirjapainotaidosta. Tuon artikkelin äärellä olkoon tämä esimerkki rohkaisuna. Nettijulkaisu on tämän päivän media, jota tulee käyttää kristillisen kokonaisvaltaisen sanoman välittämiseen vastustuksesta huolimatta tai itse asiassa juuri sen takia.

    Euroopan ensimmäinen bestseller: Luther ja kirjapainotaito

  • Sukua horrossaarnaajalle?

    Sukua horrossaarnaajalle?

    [Julkaistu aiemmin loppuvuodesta 2019]

    Unissasaarnaaja Maria Åkerblomista kertova elokuva Marian paratiisi on nostanut julkiseen keskusteluun horrossaarnaajateeman. Kysymykseni nousee omista selvityksistäni, joihin ryhdyin kuultuani Juha Valkeapään mainitsevan nimen ”Kormano” Helena Konttista käsittelevässä esitelmässään STI:n symposiumissa. https://youtu.be/QAm_BKaAAh8?t=2902

    Anna Kormanoa pidetään Helena Konttisen seuraajana..

    Katselen vanhaa hautakiveä sukuni kesäkodin vajassa. Vanha kivi on korjattu pois hautausmaalta talteen. Katri Kormanon (Kormana) tytär oli isoisäni äiti. Olisiko jokin yhteys hänen jo tuon horrossaarnaajan välillä?

    Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta antoi vastauksen. Kirkon kirjojen mukaan isoisoäitini on syntynyt samalla kylällä, jossa Anna Kormano (o.s. Koppinen) oli synnyttänyt pojan.

    Voidaan vain arvailla, ovatko Anna ja Katri olleet tekemisissä keskenään? Ajattelen, että tuohon aikaan se on ollut hyvin todennäköistä. Heidän miehensä eivät kuitenkaan olleet veljeksiä.

    Helena Konttinen aloitti horrossaarnat 1905, Anna kutsuttaisiin profeetaksi myöhemmin. HisKin kautta sain vastauksen kuitenkin tuohon kysymykseen. En ole sukua horrossaarnaajalle.

    Anna Kormano-nimen googletettuani silmiini osui kirjan nimi: Sanan tähti, tuon kirjan nimiölehdellä oli tuttu paikka ”Munakka” ja vuosiluku 1966. Kysyin sitten myöhemmin istuessani aamupalapöydässä anoppilassa Munakan kylällä, oliko Kormanosta tietoa. Vastauksen jälkeen puolen tunnin kuluttua istuimme horrossaarnaajan pojan tyttären Annan tuvassa. Tuon kahdeksankymppisen, valoisan sydämen kristityn mummon tuvan pöydällä odotti kirja Sanan tähti – minulle varattuna.

    Tuohon kirjaan oli koottu elämänkerrallista tietoa Anna Kormanosta ja otteita hänen julistuksestaan. Kävi myös ilmi, että hän oli vaikuttanut karjalan evakkona isieni mailla Kerimäellä ja isoisäni kertoi olleensa 40-luvulla horrossaarnaseuroissa, jossa Anna Kormano oli saarnannut.

    Yliopistotutkimusta horrossaarnaamisesta löytyy vähän. Professori Aarni Voipion väitöskirjat 1900-luvun alkupuolelta avaavat ilmiötä. Voipiota on tutkittu kohtuullisen tuoreessa gradussa. Löysin myös gradun vuodelta 1982, josta selviää, ettei kyse ollut yksittäisistä saarnaajista vaan horrossaarnaaminen on laajalle levinnyt ilmiö 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ohessa oleva unissasaarnaajien levinneisyyskartta on otettu kyseisestä tutkimuksesta.

    Etelä-Savon unissasaarnaaminen : historiallinen tausta, levinneisyys ja siihen vaikuttaneet tekijät, Gradu 1982

  • Tee-se-itse teologin perusopinnot purkkiin puolessa vuodessa

    Tee-se-itse teologin perusopinnot purkkiin puolessa vuodessa

    Teologian opiskeluni alkaessa syyskuussa 2013 yksityiskohtainen opintosuunnitelma odotti vain toteuttamista. Joka ikinen syksyn tenttipäivämäärä hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ilmoittautumalla kahteen tenttiin kerrallaan. 60 opintopisteen perusopinnot koostuivat 2-5 opintopisteen kursseista, joihin kuhunkin sisältyvien kirjojen sivumäärä vaihteli 250-1300 sivun välillä opintopistelaajuuden mukaan. Optimointitehtävänä oli asetella tuo sivumäärä puolen vuoden jaksolle, lukea ja suorittaa tentit. Kuinka sitten kävi?

    Ensimmäinen tentti osui perjantaille 13.syyskuuta. Tuo tentti oli eksegetiikasta. Yliopistoteologia jakaantuu viiteen alueeseen: eksegetiikkaan, kirkkohistoriaan, systemaattiseen teologiaan, käytännölliseen teologiaan ja uskontotieteeseen. Viimeinen tenttisuoritus perusopinnoista oli tehtynä 7.2.2014. Mitä minulta tuon viiden kuukauden aikana kysyttiin? 58 kirjan (2 engl., 1 ruotsiksi) ja 12500 sivun ”lukemisella” vastasin mm. seuraaviin kysymyksiin oppialoittain.

    Eksegetiikka:

    • UT:n yhteiskunnallinen ympäristö (social world)
    • Määrittele: pseudonyymit, Pietarin evankeliumi, targumit, epikurolaisuus, essealaiset
    • Selitä kaksi- ja kolmivaiheinen kristologinen malli
    • Johanneksen kasteen ja juutalaisen puhdistautumiskasteen erot
    • Esittele Empiirinen malli, miten Gilgamesh-eeposta voi käyttää empiirisenä mallina
    • Muinaisen Lähi-Idän profetiat
    • Pentateukin käskyt ja kiellot
    • Jesajan kirjan rakenne, pääsisältö/-sanoma
    • Kunnioita isääsi ja äitiäsi -käskyn merkitys ja käyttö muinaisessa Israelissa
    • Syntyvyys, kuolleisuus ja ikärakenne UT:n aikana Rooman valtakunnassa
    • Vaatetus ja vaatteiden valmistus muinaisessa Israelissa

    Kirkkohistoria:

    • Määrittele: areiolaisuus, monofysiitit, nestoriolaiset, Bysantti, patriarkaatti, dominikaanit
    • Benediktiiniläiset uudistusliikkeet 800-1100 luvulla
    • Määrittele Moskovan patriarkaatti, Vapautuksen teologia, kartesiolaisuus
    • Martti Luther ja talonpoikaiskapina
    • Määrittele: Theodor Undereyck, Päivän tunnussana, Gerhard Teerstegen, Johann Arndt, Buttlarin yhteisö.
    • Esittele mielestäsi kolme merkittävintä ajattelijaa McGrathin teoksen perusteella

    Systemaattinen teologia:

    • Uskon ja tiedon suhde teologiassa tieteenä, esittele McGrathin ja Luomasen pohjalta
    • Onko Mannermaan kirja tieteellinen (kirja: Pieni kirja Jumalasta)
    • Perustele Jumalan ei-olemassaolo kolmella eri argumentilla, anna kuhunkin vastakritiikki ja vastakritiikille vielä vastakritiikki
    • Kolminaisuusoppi Mannermaan mukaan
    • Valistuksen vaikutus kristinuskoon (McGrath)
    • Sakramentit Hägglundin mukaan
    • Esittele 4 itäistä ja 4 läntistä kirkkoisää
    • Esittele 4 antiikin ja 4 modernin ajan filosofia ja heidän käsitys hyvästä elämästä ja esittele myös filosofit
    • Subsidiarismi
    • Esittele väh. 4 eri ylösnousemuksen tulkintamallia
    • Miten Tunnustuskirjojen kokonaisuus muodostui?
    • Miksi ”Virka” on Augburgin tunnustuksessa siinä kohdassa missä se on?
    • Vertaa IK:ta ja VK:ta Augsburgin tunnustukseen erityisesti kasteen osalta
    • Esittele orientaaliortodoksit ja kuvaile heidän panostaan ekumeniaan
    • Ekumeenisen liikkeen tavoitteiden kehitys

    Käytännöllinen teologia:

    • Mitä on käytännöllinen teologia?
    • Kielen huomioiminen puheessa
    • Itä-Euroopan kirkot
    • Kirkkovaltuusto
    • Sielunhoito prosessina
    • Tavoitesuuntautunut sielunhoito
    • Pimeys Wikströmin mukaan
    • Diakonia ja Raamattu
    • Diakonian työmuodot

    Uskontotiede:

    • Rudolph Otto – Uskontofenomenologia, E.B. Tylor – Uskontoantropologia, Emile Durkheim – Uskontososiologia
    • Suomen uskontotieteen ja kansainvälisen usk.tieteen historialliset erot
    • Voiko uskontotiede olla uskonto/kulttuurikriittistä
    • Määrittele: a) Arkkityypi b) Tiedostamaton (Jung + Freud)
    • Moninäkökulmaisuus, pluralismi
    • Mikä merkitys positivismilla uskontotieteelle?
    • Katolisten ja protestanttien dialogi islamin kanssa 1900-luvulla
    • Uskontojen välisen dialogin merkitys
    • Suomalainen islam kuva toisen maailmansodan jälkeen
    • Islamin monimuotoisuus, voit esitellä eri suuntausten tai maantieteellisen jaon avulla
    • Kiinan ja japanin buddhalaisuus, esittele pääkoulukuntia
    • Islamin kehittyminen uskontona toisen maailmansodan jälkeen
    • Brittihallinnon vaikutus hindulaisuuden muotoutumiseen

    Suurimmasta osasta kysymyksiä selvisin kirjoittamalla noin 1-2 sivun pituisen essee vastauksen, poikkeuksena lyhemmät määritelmät. Hämmentävää omalle insinöörimielelle oli se, kuinka 500 sivun lukeminen saattoi tiivistyä kysymykseen, jonka laajuus oli puolisivua tenttikirjasta. Huonosti mennyt tentti tarkoitti kohdallani arvosanaa 2-3, hyvin mennyt taas 4-5. Näistä talkoista todettakoon, että taisin käyttää enemmän lyhytaikaista muistia. Jos noihin kysymyksiin pitäisi nyt vastata, en taitaisi päästä tenteistä läpi.

  • Uudestisyntynyt

    Rääkäisy synnytyssalissa, uusi elämä kohtaa maailman ensimmäisen kerran. Kirkkaan vaalean punainen uusi ihminen. Lähtökohta. Montako pistettä…lähes täydet, hoitaja näki hiukan keltaisuutta. Täynnä elämää.

    Hiljaisuus. Sektio leikkaussalissa. Lähtö tuli äkkiä ja odottamatta sairaalaan – kaksi kuukautta laskettuun aikaan. Epävarmuus elämästä. Jämäpisteillä. Äidin rinnan sijasta happikaappiin. Vähitellen kiinni elämässä. Tämä on digiteologi-blogin ensimmäinen postaus – raja on ylitetty. Ensihetket elämässä, ensikohtaaminen elämän kanssa määrittää jo elämän suuntaa. Rakennuspalasten kokoaminen alkaa. Se, mitä ensimmäisinä hetkinä tapahtuu vaikuttaa siihen, miten kohtaat uusia tilanteita paljon myöhemmin elämässä. Lähtökohtia emme voi valita. Ne annetaan.